Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan mukaan

with Ei kommentteja

Uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on nykyään yleisesti hyväksytty periaate. Vuoden 2010 alusta lukien on valtakunnallisia rakentamismääräyksiä uusien rakennusten energiatehokkuuden osalta merkittävästi tiukennettu.

Uusien rakennusten energiatehokkuus tulee jo sitovien rakentamismääräysten kautta koko ajan paranemaan. Helsingin kaupunki on sen lisäksi ilmoittanut tavoitteekseen määräystason ylittämisen siltä osin kuin rakentaminen tapahtuu kaupungin omistamalle maalle, ja näinhän Helsingissä pääosin tapahtuu.

Pientaloista sen sijaan valtaosa rakennetaan Helsingissä yksityiselle maalle. Uusien pientalojen rakennuttajia motivoidaan jo nyt Helsingin rakennusvalvontaviraston toimesta ylittämään vallitseva normitaso.

Suurempi ja vakavampi kysymys kuin uudet rakennukset on olemassa oleva rakennuskanta. Tällä hetkellä on korjaushankkeeseen ryhtyvän omassa harkinnassa, miltä osin rakennusta korjattaessa halutaan samalla parantaa sen energiatehokkuutta. Käytännössä rakennusvalvonta ohjeistaa jo nyt harkitsemaan korjaustoimia myös energian säästämisen kannalta.

Kiinteistöveron porrastaminen tai verosta kokonaan vapauttaminen energiatehokkuuden korjausten vauhdittamiseksi herättää monia kysymyksiä. Jotta tällaista toivottua vaikutusta voitaisiin saada, tulisi taloudellisen verohyödyn olla melko huomattava. Tyypillisen rintamamiestalon kiinteistövero Helsingissä on tontin koosta riippuen 400 euroa +/- 20 %. Ei tällä kiinteistöveron tasolla kovin suuria kannusteita energiaremonteille ainakaan vanhassa pientalokannassa pystytä luomaan.

Myös kaupungin oman vuokratalokannan osalta on vaikea kuvitella, että omissa kiinteistöyhtiöissä aikaistettaisiin energiataloudellisia korjauksia sillä perusteella, että kiinteistöveron määrä alenee. Kiinteistöveron tuottohan tulee kaupungille.

Työryhmän esitys ei Helsingin kaupungin kannalta ole taloudellisessa mielessä erityisen tehokas. Uusien rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa nopeammin ja kaupungille vähemmän kustannuksia aiheuttavalla tavalla muilla keinoin.

Kyllä energiakorjausavustukset ovat tulevaisuudessakin ainoa oikea keino tarpeellisten korjausten aikaansaamiseksi.

Ehdotettu kiinteistöveron porrastusmenettely aiheuttaisi myös melkoisen hallinnallisen työn. Pitäisi selvittää eri rakennusten energialuokat ja lämmitystavat. Seikkojen rekisteröiminen on hallinnallisesti raskas ja kallis työ. Lisää työtä saattaisi muodostua tilanteissa, joissa energiatehokkuusluokitus jouduttaisiin viranomaistoimin tarkistamaan. Lopputuloksen ainakin Helsingin osalta olisi verotulojen pienentyminen ja hallinnallisten menojen kasvu.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että ministeriön työ olisi tämän projektin osalta paras lopettaa ja suunnata resurssit tuottavampaan työhön.