Kommentteja tilintarkastajien raporttiin ja ponsia kaupunginvaltuustossa

with Ei kommentteja

Kaupunginvaltuusto 17.6.2009

Aluksi joitakin kommentteja perinteisesti liittyen tilintarkastajien loppuraporttiin.
Raportissa on todettu, että:
•    joulukuun kirjanpitoon on kirjattu 5,8 me ostoja, joista ei käy ilmi suoritteen luovutusajankohta. Tämä haittaa mm. arvonlisäveron käsittelyä.
•    usean viraston osalta ei ole selvitetty palkkakirjanpidon ja pääkirjanpidon välisiä eroja (vuosittain toistuva kommentti). Tuntuu yllättävän vaikealta korjata.
•    maa-alueiden ja rakennusten kirjauksissa on ero useita miljoonia euroja pääkirjanpidon ja käyttöomaisuuskirjanpidon välillä. Huomautus koskee kiinteistövirastoa ja on vuosittain toistuva.
•    rakennusvirasto on kirjannut maa- ja vesirakenteisiin valtiolle maksettavat rahoitusosuudet yhteishankkeista, vaikka se ei niitä omistakaan (aika mielenkiintoista)
•    UMO Säätiön säädepääoma on kirjattu tytäryhtiöosakkeisiin. Kyseessähän on kuitenkin säätiö, jota kukaan ei omista, eikä sillä ole osakkeitakaan.
•    kaupungilla on elatustukisaamisia yli 30 me, jotka taseessa on arvostettu nollaan euroon
•    saastuneiden alueiden kunnostamistöiden määrään liittyy edelleen epävarmuutta. Tämän asian korjaamiseksi esitin toivomusponnen vuosi sitten.
•    konsernitilinpäätöksen osalta on todettu, että sen laatimiselle ei ollut varattu riittäviä resursseja
•    konsernin tuloslaskelman vertailutietoja ei ole muutettu vastaamaan muutettua laatimisperiaatetta
•    konsernitilinpäätöksen laatijoilla ei ole ollut kattavia ja ajantasaisia tietoja kaikista konsernin tytäryhtiöiden tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä
•    vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja emokaupungista ja konserniyhteisöiltä ei ole kerätty yhdenmukaisella tavalla
•    konserniyhtiöiden tiedot arvonlisäveronpalautuksista puuttuu (liitetieto)
•    konsernin ympäristövastuutieto tulee ilmoittaa (liitetieto)
•    Eli konsernitilinpäätöksen osalta on runsaasti huomautettavaa.
•    Lisäksi tilintarkastajat toteavat vielä, että vastuutiedot veloista, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai osakkeita, eivät sisällä tietoja velan määrästä ja vakuudeksi annettujen kiinnitysten tai osakkeiden kirjanpitoarvosta
•    laadittava säännöt omasta puolesta annettaviin vastatakauksiin
•    vuokravastuista ei ollut saatavilla vertailuvuoden tietoja
Tilintarkastajat moittivat myös kaupungin osakkuusyhteisöjen tilintarkastajia heidän hitaudestaan tilintarkastuskertomuksien toimittamisessa. Tämä on haitannut tilintarkastajien työtä. Samasta asiasta on reklamoitu jo vuodesta 2003 alkaen. Näiltä osin kaupungin konsernivalvonta ei tunnu toimivan.

Teen seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin osakkuusyhteisöt toimittavat tilintarkastajiensa lausunnot riittävän ajoissa konsernitilinpäätöksen laatimista varten.

Tarkastuslautakunta on jälleen tehnyt erinomaista työtä keskittyen suurelti toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota mm. tulospalkkiojärjestelmiin toivoen sitovien toiminnallisten tavoitteiden painoarvon lisäämistä. Se on varsin aiheellista. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että palkkiojärjestelmät sisältävät monesti elementtejä, joiden pitäisi hoitua ilman erillispalkkiotakin. Toinen elementti on, että virastot sisällyttävät palkkiorahat talousarvioon vaikka rahoituksen pitäisi tapahtua syntyneiden säästöjen kautta. Talous- ja suunnittelukeskuksella ei tunnu olevan rohkeutta puuttua tähän virheelliseen käytäntöön.

Toisena kohtana otan esille tilahankkeiden kustannusarvioiden luotettavuuden. Sitä pitäisi parantaa riittävällä ennakkosuunnittelulla ja –tutkimuksilla sekä kustannussuunnittelun mukaanotolla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nimenomaan kustannussuunnittelun merkitys nousee korostuneesti esille.
Konserniyhtiöiden osalta lautakunta on ottanut käsiteltäväksi Finlandia-talo Oyj:n ja syystä kyllä. Finlandia-talon taloudellinen tilanne saattaa hankaloitua oleellisesti Musiikkitalon valmistumisen myötä.

Sitten aivan muutama kommentti viime vuoden tilinpäätöksestä. Toimintatuotot toteutuivat 7,8 % ja toimintamenot 8,4 % talousarviota suurempina. Verotulojen kasvuun, 150 me / 6,6 % vaikutti oleellisesti hyvänä säilynyt työllisyystilanne. Työllisyysaste oli vuoden päättyessä 76 %, joka on hyvää pohjoismaista tasoa. Yhteisöverotuotot kasvoivat 10 %. Tällä hetkellähän tilanne on aivan toinen työllisyyden ja yhteisöverotuottojen osalta. Työttömyys on voimakkaasti kasvamassa ja yhteisöverotuotot laskevat tänä vuonna useita kymmeniä prosentteja.

E.m. työllisyystilannetta koskien teen toisen toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus työllisyyden edistämistoimenpiteissään kiinnittää erityisesti huomiota nuorisotyöttömyyden vähentämiseen.

Kaupungin tulorahoitus eli vuosikate oli 181 % poistoista. Luku on jokseenkin sama kuin edellisenä vuonna. Investointien tulorahoitusprosentti oli 78 , joka on varsin hyvää tasoa. Valtionosuudet olivat 180 me. Henkilöstön määrä lisääntyi vuoden aikana 292 henkilöllä eli vajaalla prosentilla.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että kaupungin talous kehittyi viime vuonna yllättävän myönteisesti osoittaen 292 milj. euron ylijäämää. Joskin Helsingin Energian tuloksesta siirretyllä 250 miljoonalla eurolla oli kertyneeseen ylijäämään ratkaiseva merkitys. Haluan esittää kaupunginjohtajille ja kaupunginhallitukselle kiitokset viime vuoden taloudenpidon osalta. Melkoinen osa kiitoksesta kuuluu kylläkin Helsingin Energian johtokunnalle. Myönteistä oli myös se, että pitkäaikaisia lainoja onnistuttiin lyhentämään 59 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna tilanne saattaa olla toinen.