Helsingin kaupungin talousarvio 2009

with Ei kommentteja

Puheenvuoro kaupunginvaltuustossa 16.1.2008

Vuoden 2009 talousarvion lähtökohtana tulee olla kunnallisveroprosentin säilyttäminen ennallaan. Rakennusten kiinteistövero nousee tänä vuonna 6 % ja maapohjan enimmillään 30 %. Joten kiinteistöveron nousu on enimmillään tuo edellä mainittu 30 %. Viime vuonna Espoo ja Vantaa alensivat kiinteistöveroa asumiskustannusten kohtuullistamiseksi. Minusta Helsingin tulisi vuodelle 2009 alentaa maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,5: een.

Vuoden talousarviota laadittaessa tulisi myös laatia aikataulu, jonka mukaisesti luovutaan Helsingin Energian rahojen käytöstä kaupungin käyttömenojen rahoittamiseen. Vuonna 2009 on erääntymässä lainoja vajaa 60 miljoonaa euroa. Enimmäislisälainanotto voi mielestäni olla samaa suuruusluokkaa.

Investointipuolella kaupunkia ovat odottamassa monet suuret hankkeet, kuten keskustatunneli, länsimetro, kalasatama, länsisatama jne. Näiden rahoituksesta olisi hyvä olla ehdotus vuoden 2009 talousarviossa.

Omaishoitajien asemaa tulisi edelleen parantaa. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, joka itse asiassa tuo suuret säästöt kaupungintaloudelle. Tämä olisi otettava huomioon talousarviota laadittaessa.

Viime aikoina kaupunki on myynyt ja vuokrannut joitakin tontteja samalta alueelta. Tällöin on voinut todeta, että kaiken aikaa maanvuokran perusteena käytetään selvästi käypää hintaa alhaisempaa maanarvoa. Kaupunkilaisten tasavertainen kohtelu edellyttää, että maanmyynnin ja vuokrauksen lähtökohtien tulee olla samat. Maanmyyntiä lisäämällä ja maanvuokratulojen saattamisella käyvälle tasolle voitaisiin kaupungin tuloja lisätä lyhyellä jänteellä kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Varsinkin kaupallisteollisten tonttien myyntiä pitäisi pyrkiä oleellisesti lisäämään.

Kaavoitusohjelman mukaan kaupunki kaavoittaa lähivuosina yli 400.000 kem² uutta rakennusaluetta. Sen nettoarvo lienee noin 200 miljoonaa euroa. Jos maan myyntitulot olisivat 100 miljoonaa euroa, lisääntyisi kaupungin maaomaisuuden arvo kaavoituksen kautta vielä samalla euromäärällä.

Yksi pienempi asia on Koillis-Helsingin soratiet. Minusta on kaupungille häpeäksi, että alueen kuuluttua Helsinkiin yli 60 vuotta, ihmiset joutuvat vielä kulkemaan monesti varsin kuoppaisilla ja kuraisilla sorateillä. Tähän toivon tarpeellisen määrän korvamerkittyjä euroja.

Kaupunki joutuu tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin hankkimaan erilaisia palveluja yksityissektorilta. Tähän liittyviä valmiuksia tulee kehittää henkilökunnan parissa ja yhteistyössä yritysjärjestöjen kanssa. Tätä helpottaisi tilaaja-tuottaja –mallin sisäänajo organisaatioon entistä laajemmin. Kaikkien hallintokuntien tulisi laatia palvelustrategiat. Niissä määriteltäisiin selkeät tavoitteet yksityisen sektorin palvelutuotannon lisäämiseksi. Tässä tarkoituksessa Helsingin Yrittäjät on käynnistänyt Palveleva Helsinki –hankkeen, jossa pyritään hakemaan uusia yhteistyömuotoja Helsingin kaupungin kanssa.